”Vähän, joka on enemmän”:tieteen visualisoinnin prosessit ammattilaisten kuvaamina

Tutkimuksen aihe on visuaalinen tiedeviestintä. Tutkimuksen tavoitteena on kuvailla, millainen tieteellisen tiedon visualisointiprosessi on ja antaa apuvälineitä tutkijoille oman tieteellisen tiedon visualisointiin. Tutkimus määrittelee hyvää visuaalista tiedeviestintää, sen toiminta-arvoja ja toimintaverkostoa sekä kuvailee millaisena alan tulevaisuus nähdään. Tutkimukseen haastateltiin kuutta alan ammattilaista, joiden tehtäväalueeseen kuuluu visuaalinen tiedeviestintä. Haastattelut olivat avoimia syvähaastatteluja. Tämän ohella tutkimuksessa tehdään yleiskatsauksellinen analyysi Helsingin Sanoman ja Tiede-lehden kuvalähteisiin. Tutkimuksen keskeisinä tuloksina voidaan todeta: visualisointiprosessi on tapauskohtainen ja toimintaympäristöstä riippuvainen. Prosessin takana on aina tarve ja idea, josta prosessi etenee luonnoksiin ja viestin muokkaamiseen. Prosessi kulminoituu julkaisuun, jota seuraa suuren yleisön reagointi, palaute ja virheistä oppiminen. Tutkimus on suppea, koska haastateltavia oli ainoastaan kuusi. Kuitenkin edustetut tahot antavat laajan kuvan tieteen tämän hetkisestä visualisointiprosessista. Tutkimuksen tulokset hahmottuivat haastatteluista ja ammattilaisten arjesta. Tutkimusta olisi hyvä jatkaa syvempään sisältöanalyysiin lehdissä ja laajentaa tutkimusta tutkijoiden visualisoinnin arkeen. Lisäksi olisi mielenkiintoista tutkia, voiko tieteellinen kuva toimia itsenäisesti ilman tekstiä.The subject of the study is a visual science communication. The aim of this study is to describe scientific data visualization process and provide tools for researchers in visualizing their own scientific data. The study defines good visual scientific communication, its values ​​and the network operation and describes how in the future the sector can be seen. The study interviewed six industry professionals, whose activities include both visual and science communication. The interviews were open-ended in-depth interviews. In addition, the study carried out Synoptic analysis of image sources represented in the media. The main outcomes of the study can be concluded: visualization of the process is ad hoc and dependent on the operating environment. Behind the process there is always a need and an idea which the process proceeds to draft and edit the message. The process culminates in the publication, which is available to the general public response, feedback and learning from mistakes. The study is limited because there were only six interviewees. However, the represented parties give a broad view to the current scientific visualization process. The results to the study came from interviews with professionals and their professional everyday life. The study should be continued to a deeper analysis of the content in newspapers and expanding research into researchers visualization in everyday life. It would also be interesting to explore whether the scientific picture could act independently without the text